Olen Oliver Hyyrynen-Rikalainen, opiskelen Karelian ammattikorkeakoulussa Sosionomiksi. Olen ollut viimeiset 10 viikkoa kehittämistyön harjoittelussa Joensuun Nuorisoverstaalla. Kehittämistyöni tavoitteena oli kerätä informaatiota, kuinka Joensuun Nuorisoverstas toteuttaa tai tavoittelee Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteita konkreettisesti. Tarkkailin tätä kolmesta eri näkökulmasta: nuoret, työntekijät ja organisaatio. Joensuun Nuorisoverstaalla annettiin tietoa nuorille kestävästä kehityksestä. Tämän tavoitteena oli tukea kestävää kehitystä ja antaa asiakkaille mahdollisuus toimia kestävän kehityksen mukaisesti myös muualla kuin Joensuun Nuorisoverstaalla. Joensuun Nuorisoverstas on vuoden 2024 aikana käynyt nuorten kanssa läpi Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteita ryhmänohjausten parissa. Olen kerännyt näiltä ryhmänohjauksilta nuorten mielipiteitä ja ajatuksia ylös liittyen aiheisiin. Olen koonnut Agenda2030 teemoista raportin sekä lehtiön tukemaan raportin sisältöä. Tämän blogipostauksen liitteenä on kyseinen lehtiö. Lehtiötä ja raporttia tullaan jatkokehittämään.
Agenda2030 on kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma. Vuonna 2015 yhdistyneissä kansakunnissa sovittiin toimintaohjelma, mikä ohjaa maailman kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä. Tämä toimintaohjelma sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka maiden pitäisi toteuttaa vuoteen 2030 mennessä. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2024) Näistä 17 kestävän kehityksen tavoitteita Joensuun Nuorisoverstas valitsi 5 päätavoitetta, joihin keskitytään kehittämistyössä. Nämä tavoitteet ovat Terveyttä ja hyvinvointia, Hyvä koulutus, Sukupuolten tasa-arvo, Eriarvoisuuden vähentäminen ja Vastuullista kuluttamista. Nämä tavoitteet valittiin sen perusteella, että ne näyttäytyivät nuorille tärkeiksi aiheiksi, ne ovat samoilla linjoilla Joensuun Nuorisoverstaan kanssa ja Joensuun Nuorisoverstaan resurssit riittävät niiden kehittämiseen.
Kehittämistyön harjoittelun aikana olen oppinut kehittämistyön prosessista. Kehittämisprosessi sisältää erilaisia tehtäväkokonaisuuksia, näitä kokonaisuuksia ovat: perustelu, organisointi, toteutus, levittäminen ja arviointi. (Toikko 2009) Omassa harjoittelussani olin osana kehittämistyön alkuvaiheita. Olin kuitenkin osana edellä mainituissa tehtäväkokonaisuuksissa. Osallistuin ryhmänohjauksiin nuorten kanssa ja pidin ryhmänohjauksen kahdesta Agenda2030 kestävän kehityksen teemasta. Kirjoitin Raportin ja tein lehtiön. Näillä Joensuun Nuorisoverstas voivat jatkokehittää Agenda2030 kestävän kehityksen kehittämisstrategiaa. Raportin sisältö on pohjana Joensuun Nuorisoverstaan kestävän kehityksen toimintamallille.
Valitsin kehittämisharjoitteluni kehittämisprosessiksi spiraalimallin. Spiraalimalli on jatkuva sykli, jossa kehittämistoiminnat muodostavat kehän, jossa perusteluvaihteen jälkeen tulevat organisointi, toteutus ja arviointi. Sykli aloittaa tämän jälkeen uudelleen. Spiraali sisältää useita peräkkäin toteutettuja kehiä ja tulokset asetetaan uudestaan arvioitavaksi prosessin eri vaiheissa ja omaa toimintaa reflektoidaan. (Toikko
2009) Reflektoinnissa pysähdytään tarkastelemaan sekä arvioimaan toimintaa kriittisesti. Teorialla peilataan ja ymmärretään omaa toimintaa ja opitaan kokemuksista. (Nivala 2019) Uusien syklien aikana reflektoidaan jo edellä kehitettyä ja kehitetään seuraavan syklin kehittämistoimintoja sen mukaan. Tämä on jatkuva prosessi. (Toikko 2009) Harjoittelun alussa sovin ohjaajani kanssa, että teemme jatkuvaa kehittämisprosessia. Teimme alkusuunnitelman, jonka mukaisesti aloin tekemään kehittämisprosessia. Kun olin tehnyt ensimmäisen version raportista, arvioimme yhdessä mikä siinä oli hyvää ja mitä se vielä kaipaisi. Tämän jälkeen aloitin syklin uudestaan ja kehitin raporttia arvioinnin perustein. Tämän jälkeen raportti arvioitiin uudestaan ja kehitin sitä sen perusteella lisää. Raportin ollessa valmis, sitä jatkokehitetään.
Asiakasosallisuus on palvelujen käyttäjien osallistumista palvelujen suunnitteluun, tuottamiseen, kehittämiseen sekä arviointiin. Voidaan nähdä, että asiakkaiden osallistaminen kehittämistyöhön tekee palveluista laadukkaampaa sekä asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavia. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024) Ryhmissä osallistettiin myös asiakkaiden lisäksi muita työntekijöitä, jolloin saatiin uutta yhteistä tietoa. Tämä näyttäytyi dialogisuutena (Näkki 2020). Kehittämisprosessin päätavoitteena oli saada nuorten ääni kuuluviin sekä antaa heille vaikutusmahdollisuuksia. Näin ollen oli tärkeää kuunnella ja keskustella nuorten kanssa Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteista.
Oliver Hyyrynen-Rikalainen
Lähteet:
Suomen kestävän kehityksen toimikunta. 2024. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 08.11.2024.
Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tampere University Press. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta.
Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka: kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. 08.11.2024.
Näkki, P. & Sayed, T. 2020. Asiakastyön menetelmiä sosiaalialalla. 08.11.2024.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Osallisuuden edistäminen. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden- edistaminen 08.11.2024.